Lyhyesti: Vedeneristyslaasti levitetään kahtena tai kolmena ohuena kerroksena ristiin eikä koskaan yhtenä paksuna kerroksena. Alustan on oltava kantava, puhdas ja – voimakkaasti imevien pintojen kohdalla – esikasteltu, muuten se imee sementistä sekoitusveden eikä laasti sitoudu. Kerrosten välillä odotetaan tuotteesta riippuen 4–12 tuntia. Kaikkiin nurkkiin ja liitoksiin asennetaan tiivistenauha tuoreeseen ensimmäiseen kerrokseen – juuri niissä vedeneristykset pettävät lähes aina ensimmäisinä. Levityksen jälkeen pinta suojataan kolmen päivän ajan auringolta, vedolta, sateelta ja pakkaselta.
Tarvittavat välineet
- Vedeneristyslaasti, jäykkä tai joustava alustan ja rasituksen mukaan
- Pohjuste tai tartuntasilta imeville ja sileille alustoille
- Tiivistenauha nurkkiin ja reunoihin, tiivistemansetit putkiläpivienteihin ja lattiakaivoihin
- Puhtaat laastiastiat, vähintään kaksi
- Porakone tai sekoitin kierresekoittimella, 400–600 kierrosta/min
- Kalkkiharja tai kattoharja, lyhytnukkainen maalarintela, teräslasta
- Mittakeppi, vesivaaka, lasta nurkkapyöristykseen
- Käsineet ja suojalasit – tuore vedeneristyslaasti on voimakkaasti emäksistä
Vaihe 1: Alustan tarkistus ja esikäsittely
Lopputuloksen ratkaisee alusta, ei tuote. Sen on oltava kantava, muodoltaan pysyvä, puhdas, vapaa irrotusaineista ja riittävän tasainen.
Kolme ennakkotestiä
Raapaisukoe: Vedä ruuvimeisselillä pinnan yli. Jos hiekkaa varisee tai jälki jää syväksi, alusta ei ole kantava. Koputuskoe: Koputa pintaa vasaran varrella – ontolta kuulostavat kohdat ovat irronneet ja ne on poistettava. Pyyhkäisykoe: Pyyhkäise kädellä pinnan yli. Jos käteen jää pölyä, pinta on puhdistettava perusteellisemmin.
Vanha rappaus, maalikerrokset, sintrautuneet pintakerrokset, suolaläiskät ja sementtikalvot poistetaan mekaanisesti – teräsharjalla, hiomalaikalla tai suuremmilla pinnoilla painepesurilla. Halkeamat ja lohkeamat korjataan ensin korjauslaastilla, ja muurauksen saumat täytetään tasaisiksi. Reunat ja nurkat pyöristetään: noin 4 cm:n säteinen nurkkapyöristys estää vedeneristystä venymästä terävän reunan yli ja ohenemasta siinä.
Voimakkaasti imevät alustat, kuten kalkkihiekkakivi, kevytbetoni tai vanha rappaus, esikasteltu niin, että pinta on mattakostea – tumma mutta ilman seisovaa vettä. Sileät, imemättömät pinnat, kuten betoni, käsitellään sen sijaan pohjusteella.
Vaihe 2: Oikea sekoitus
Juuri tässä syntyy useimmat virheet, ja ne näkyvät vasta viikkojen päästä.
Lisää aina jauhe veteen eikä koskaan päinvastoin – muuten muodostuu paakkuja, jotka eivät enää liukene. Vesimäärä on merkitty säkkiin, eikä se ole suositus vaan vaatimus: liika vesi heikentää lujuutta ja saa laastin valumaan pystypinnoilla, liian vähäinen vesi tekee siitä työstökelvotonta.
Sekoita sekoittimella kahdesta kolmeen minuuttia paakuttomaksi, anna sitten tekeytyä noin viisi minuuttia ja sekoita vielä hetki uudelleen. Tämä tekeytymisaika jätetään usein väliin, mutta sen ansiosta lisäaineet turpoavat kokonaan. Sen jälkeen massaan ei enää lisätä vettä, vaikka se alkaisi jäykistyä.
Sekoita vain sen verran, kuin käsittelyajan – yleensä 30–60 minuutin – kuluessa ehditään käyttää. Jäykistynyttä laastia ei elvytetä, vaan se hävitetään.
Vaihe 3: Sivellä, telata vai levittää lastalla?
Kaikki kolme menetelmää ovat sallittuja, mutta ne sopivat eri tilanteisiin.
| Menetelmä | Soveltuu | Etu | Haitta |
|---|---|---|---|
| Kalkkiharja tai harja | karheat alustat, muuraus, ensimmäinen kerros | painaa massan huokosiin ja saumoihin | pintakuvio jää näkyviin |
| Maalarintela | sileät pinnat, suuret seinäpinnat | nopea, tasainen paksuus | täyttää huokoset heikommin |
| Teräslasta | Lattiat, laatoituksen alle tulevat pinnat | suurin kerrospaksuus, sileä lopputulos | työläämpi, ilmakuplat mahdollisia |
Käytännössä yhdistelmä on osoittautunut toimivaksi: ensimmäinen kerros kalkkiharjalla tiiviisti alustaan, jotta se saa kosketuksen kaikkialla. Toinen kerros sitten telalla tai lastalla, jotta vaadittu kerrospaksuus saavutetaan varmasti.
Vaihe 4: Tiivistenauhan ja mansettien asennus
Ennen pintoja varmistetaan heikot kohdat. Tämä työvaihe ratkaisee, onnistuuko työ vai syntyykö vesivahinko.
Seinän ja lattian väliset nurkat, seinien sisänurkat, liitokset ammeeseen tai suihkualtaaseen sekä kaikki liikuntasaumat saavat tiivistenauhalla. Tätä varten laastia levitetään nauhan kohdalle runsaasti, nauha painetaan tuoreeseen massaan ja painellaan kuplattomaksi. Tärkeää: jätä nurkkaan pieni lenkki, jotta nauha voi ottaa vastaan liikettä eikä jää vetojännitykseen. Lopuksi nauhan päälle vedetään vielä laastia.
Hanojen putkiläpivienteihin asennetaan seinätiivistemansetit, lattiakaivoihin lattiatiivistemansetit – samalla periaatteella tuoreeseen massaan ja käsitellään päältä. Nauhojen limitys vähintään 5 cm.
Vaihe 5: Pintojen vedeneristys
Ensimmäinen kerros levitetään runsaana ja peittävänä. Välikuivumisen jälkeen – tuotteesta ja lämpötilasta riippuen 4–12 tuntia, pinta ei saa enää värjätä – levitetään toinen kerros ristiin ensimmäiseen nähden. Suunnanvaihdon ansiosta ensimmäisen kerroksen virhekohdat ja ohuet alueet peittyvät varmasti.
Monet tuotteet on sävytetty niin, että kerrokset erottuvat väriltään. Se ei ole turhaa: se on ainoa helppo tapa havaita unohtunut kohta ennen kuin se katoaa laattojen alle.
Kokonaisessa huoneessa järjestys on ensin seinät, sitten lattia – näin tuoreen lattiaeristyksen päällä ei tarvitse kävellä. Jos sen jälkeen laatoitetaan: ensin seinälaatat, sitten lattian vedeneristys. Yksi pudonnut laatanpala riittää lävistämään valmiin lattiaeristyksen.
Vaihe 6: Suojaus ja kuivuminen
Juuri levitetyn vedeneristyslaastin on annettava sitoutua hitaasti. Suora auringonpaiste, veto, lämmityslaitteiden ilma tai pakkanen ensimmäisinä päivinä aiheuttavat kutistumishalkeamia – laasti kuivuu silloin pinnasta ennen kuin sisällä oleva sementti ehtii sitoutua.
Ulkona pinta peitetään muovilla tai kuitukankaalla. Sisätiloissa ikkunat pidetään kiinni ensimmäiset 24 tuntia. Vedeneristys on suojattava sateelta vähintään siihen asti, että se kestää sadetta – tuotteesta riippuen 4–24 tuntia.
Vedeneristys kestää kuormitusta yhden–kolmen päivän kuluttua. Vasta silloin laatoitetaan, täytetään tai pinta altistetaan vedelle.
Vedeneristyslaasti ulkona: sokkeli ja julkisivu
Ulkona tulee lisäksi kaksi erityispiirrettä. Sokkelissa vedeneristys viedään maaperästä vähintään 30 cm maanpinnan yläpuolelle, ja se limittyy maata vasten olevan vedeneristyksen kanssa vähintään 10 cm. Koska kohtaan vaikuttavat pakkanen ja roiskevesi, siihen kuuluu joustava vedeneristyslaasti.
Kun kyse on julkisivusta, vedeneristyslaasti ei ole vakiorakenne vaan korjaustoimenpide viistosateen kastelemaa, kosteaa muurausta vastaan. Ratkaisevaa on, että seinä pääsee kuivumaan sisäänpäin – molemmin puolin eristetty seinä ei kuivu koskaan. Puhtaaksimuuratuissa ja historiallisissa julkisivuissa päätös kuuluu ammattilaiselle.
Käsittelylämpötila ulkona ja sisällä: 5–30 °C myös öisin. Jos seuraavien kolmen päivän aikana on luvattu pakkasta, vedeneristystä ei tehdä.
Ennen rappausta vai sen jälkeen?
Vedeneristys sijoittuu laattojen kaiken sen alle, mitä sen jälkeen tulee – se on vettä ohjaava kerros, ei ulkonäkökysymys. Sisätiloissa siis ensin vedeneristetään, sitten laatoitetaan. Sokkelissa ensin vedeneristetään, sitten levitetään sokkelirappaus.
Olemassa olevalle rappaukselle vedeneristyslaastia voi levittää vain, jos rappaus on luja, kantava ja mineraalinen. Vanha, ontto tai maalattu rappaus on poistettava. Kipsirappaukselle vedeneristyslaasti ei sovi – kipsi ja sementti eivät kestä yhdessä pitkään.
Jäykkä vai joustava – kumpi vedeneristyslaasti valitaan?
Ennen ensimmäistä työvaihetta valitaan tuote, ja valinnassa on vain yksi kriteeri: voiko alusta liikkua?
Avattu jäykkä mineraalinen vedeneristyslaasti on puhtaasti sementtisidonnainen. Se on puristuslujaa, edullista ja vesihöyryä läpäisevää, mutta ei silloita halkeamia. Se sopii massiiviselle, painumattomalle muuraukselle, betonille ja altaisiin – eli kaikkialle, missä mikään ei varmasti enää liiku.
Avattu joustava vedeneristyslaasti sisältää lisäksi muovidispersiota joko toisena komponenttina tai valmiiksi jauheessa. Se silloittaa halkeamia tuotteesta riippuen yli millimetrin ja kestää lämpötilanvaihteluita. Se sopii parvekkeille ja terasseille, lattiavaluille, tuoreelle muuraukselle ja kaikkeen, mikä on alttiina säälle.
Epävarmoissa tapauksissa kannattaa valita joustava vaihtoehto. Lisähinta on muutaman euron luokkaa neliömetriltä – haljenneen vedeneristyksen korjaaminen valmiin pinnoitteen alta on aivan eri suuruusluokkaa.
Alustat yksitellen
| Alusta | Soveltuu | Huomioitavaa |
|---|---|---|
| Betoni, teräsbetoni | kyllä | poista muottipinnan ja irrotusaineen jäämät, puhalla sintrautunut pintakerros |
| Kalkkihiekkakivi, tiili | kyllä | täytä saumat tasaisiksi, esikastele runsaasti |
| Kevytbetoni | kyllä | erittäin voimakkaasti imevä, esikastele useaan kertaan tai pohjusta |
| Sementtirappaus, sementtipohjainen lattiavalu | kyllä | riittävän vanha ja kuiva, lattiavalu päällystysvalmis |
| Anhydriitti- ja kalsiumsulfaattivalu | ehdollisesti | vain pohjusteen kanssa, sulfaatti ja sementti sopivat huonosti yhteen |
| Kipsirappaus, kipsilevy | ei | sementti ja kipsi reagoivat, syntyy paisuvia yhdisteitä |
| Vanhat laatat | ehdollisesti | imemätön, vain kvartsihiekkaa sisältävän tartuntasillan kanssa |
| Vanha maalikerros, dispersiomaali | ei | poista kokonaan, muuten vedeneristys irtoaa maalin mukana |
| Bitumi | ei | mineraalinen laasti ei tartu bitumiin |
| Puu, puupohjaiset levyt | ei | elää liikaa, käytä sen sijaan sementtisidonnaista rakennuslevyä |
Sisällä vai ulkona – erot
Sisätiloissa suojaudutaan yleensä käytön aiheuttamalta roiskevedeltä. Rakenne on ohuempi, vedeneristys laatoitetaan suoraan, ja varsinainen työ on liitoksissa ammeeseen, kaivoon ja putkiläpivienteihin. Ensimmäisten 24 tunnin aikana ei pidä tuulettaa voimakkaasti – veto kuivattaa pinnan nopeammin kuin sementti ehtii sitoutua.
Ulkona mukaan tulee sää. Suora auringonpaiste tuoreelle pinnalle aiheuttaa kutistumishalkeamia, sade ensimmäisten tuntien aikana huuhtoo laastin pois ja pakkanen rikkoo rakenteen. Pinta peitetään kuitukankaalla tai muovilla, ja kuumina päivinä työskennellään aikaisin aamulla tai illalla. Seuraavan kolmen päivän sääennusteen tarkistaminen kuuluu valmisteluun.
Maan alla vedeneristyslaasti tulee rajoilleen. Paineellista vettä ja täyttömaan mekaanista rasitusta vastaan paksu bitumipinnoite on kestävämpi järjestelmä – vertailu löytyy oppaastamme Vedeneristyslaasti vai bitumi.
Tarkista vedeneristys ennen kuin se peittyy
Kun pinta on laatoitettu tai täytetty, vedeneristykseen ei enää pääse käsiksi. Varaa sitä ennen puoli tuntia:
Silmämääräinen tarkistus viistovalossa. Valaise pintaa lampulla vinosti. Näin näkyvät ohuet kohdat, telan jäljet ja virhekohdat, jotka katoavat suoraan edestä valaistessa. Eri värisinä levitetyt kerrokset auttavat lisäksi.
Tunnustele nurkat ja läpiviennit. Kosketa jokaista tiivistenauhaa ja mansettia: onko kangas kuplaton, onko se käsitelty päältä joka puolelta, eikö se ole vetojännityksessä?
Mittaa korkeudet. Onko kaikkialla työskennelty suunniteltuun yläreunaan asti? Kymmenen senttimetrin puuttuva kaista väärässä kohdassa tekee lopun tehottomaksi.
Tasolattiaisissa suihkuissa on lisäksi mahdollista tehdä vesikoe: tulppaa kaivo, padota pinnalle muutaman senttimetrin vesikerros ja anna seistä 24 tuntia. Vaiva kannattaa jokaisessa vedeneristyksessä, joka on asutun tilan yläpuolella.
Kuinka paljon tarvitaan?
Kulutus on noin 1,5 kg kuivalaastia neliömetriä ja kerrospaksuuden millimetriä kohden. Tavallisella 2 mm:n kokonaispaksuudella se on noin 3 kg/m², karhealla muurauksella pikemminkin 3,5–4 kg/m². Lisää 10–15 prosenttia hukkaa ja alustan profiilia varten.
Yksi 25 kg:n säkki riittää siten noin 7–8 m²:lle kahtena kerroksena. Tilatessa kannattaa ottaa mieluummin yksi säkki liikaa kuin liian vähän: keskeytynyt vedeneristys, jossa pintojen välillä on päivän tauko, on ennalta määrätty murtokohta.
Yleisimmät virheet
Yleisin ja kallein oikotie. Liian paksuksi levitetty laasti kutistuu epätasaisesti, halkeilee ja irtoaa viikkojen tai kuukausien kuluttua.
Alusta imee sekoitusveden, eikä sementti pääse sitoutumaan. Laasti näyttää valmiilta, mutta sen voi myöhemmin hangata irti jauheena.
Nurkat liikkuvat. Kireälle asennettu nauha repeää ensimmäisessä painumassa, puuttuva nauha päästää veden suoraan rakenteeseen.
Kun massa alkaa jäykistyä, käsittelyaika on ohi. Lisävesi rikkoo rakenteen – laastista tulee huokoista eikä se enää ole tiivis.
Pinta tuntuu muutamassa tunnissa kuivalta, mutta läpikovettunut se on vasta päivien kuluttua. Liian aikaisin jatkettaessa vedeneristys revitään mukana.
Usein kysytyt kysymykset
Miten vedeneristyslaasti levitetään – siveltimellä vai lastalla?
Molemmat ovat oikein. Ensimmäinen kerros työstetään parhaiten kalkkiharjalla tai harjalla runsaasti alustaan, toinen telalla tai teräslastalla. Lattioilla ja laattojen alla lasta on etulyöntiasemassa, koska sillä kerrospaksuus saavutetaan varmasti.
Kuinka monta kerrosta vedeneristyslaastia tarvitaan?
Aina vähintään kaksi, ristiin levitettynä. Karhealla alustalla tai suuremmassa rasituksessa kolme. Yksi paksu kerros ei ole sallittu vaihtoehto.
Kuinka kauan vedeneristyslaastin on kuivuttava kerrosten välillä?
Tuotteesta ja lämpötilasta riippuen 4–12 tuntia. Ensimmäisen kerroksen on oltava sitoutunut niin pitkälle, ettei se liukene päälle levitettäessä eikä värjää.
Voiko vedeneristyslaastia levittää laattojen päälle?
Vain tartuntasillan kanssa. Lasitetut laatat eivät ime, joten laasti ei tartu niihin. Laattojen on oltava lujasti kiinni, huolellisesti rasvattomiksi puhdistettuja ja esikäsiteltyjä sopivalla pohjusteella. Laatoitettuihin märkätiloihin vedeneristysmassa on usein käytännöllisempi valinta.
Onko vedeneristyslaasti pakkasenkestävää?
Kovettuneena kyllä, levityksen aikana ja ensimmäisinä päivinä ei. Alle 5 °C:n lämpötiloissa tai jos kolmen päivän sisällä on luvattu pakkasta, töitä ei tehdä.
Vedeneristyslaasti vai bitumi – kumpi on parempi?
Se riippuu rakenneosasta, ei laadusta. Jos päälle tulee myöhemmin laattaa tai rappausta, valitaan vedeneristyslaasti; jos pinta jää maan alle, bitumi on vakioratkaisu. Yksityiskohtainen vertailu löytyy oppaastamme Vedeneristyslaasti vai bitumi.
Voiko vedeneristyslaastin päälle laatoittaa?
Kyllä, täydellisen kovettumisen jälkeen ohutlaastimenetelmällä C2-luokan laattalaastilla. Kulutus riippuu laattakoosta ja alustasta – arvot löytyvät laattalaastin menekkiä käsittelevästä yhteenvedostamme.